STUPOn lähtölaukaus

Yhdistyksen perusti joukko aktiivi- ja reserviupseereita sekä poliittisen kentän ja liike-elämän vaikuttajia, jotka halusivat uudistaa suomettumisen vaimentamaa turvallisuuspoliittista keskustelukulttuuria. Toiminnan ytimessä oli parin kymmenen vuoden ajan aktiivinen kannanotto geo-, ulko- ja puolustuspolitiikan tapahtumiin, turvallisuuspoliittisten seminaarien järjestäminen sekä aihepiiriä koskeva julkaisutoiminta.

Rautaesiripun romahtamisen, Neuvostoliiton hajoamisen ja Suomen EU-jäsenyyden myötä tapahtunut turvallisuustilanteen merkittävä parantuminen ja turvallisuuspoliittisen keskustelun kehittyminen osoittivat, että yhdistyksen pyrkimykset vaikuttivat keskeisiltä osin täyttyneen. Sen myötä järjestön aktivinen toiminta käännettiin säästöliekille.

Uusi alku uuden kylmän sodan kynnyksellä

Kun sota Euroopassa räjähti täysimittaiseksi offensiiviksi itsenäistä valtiota kohtaan, yhdistyksen jäsenistössä todettiin, että tarve aktiiviselle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle on jälleen ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. 

Suomettumisen jälkeisessä yhdentyvän Euroopan turvallisuuspoliittisessa diskurssissa oli sorruttu 1990-luvulta lähtien optimistiseen sinisilmäisyyteen. Viime vuosikymmenten aikana yleistyi usko, että kylmä sota, suurvaltapoliittiset ambitiot ja aggressiviset strategiset kulttuurit ovat siirtymässä historiaan. Tämä illuusio romuttui viimeistään helmikuussa 2022.

Sota Euroopassa toimi yhdistyksen uudelleenaktivoinnin laukaisevana tekijänä, mutta sodan lisäksi huolta ovat herättäneet myös viime vuosien tapahtumat Suomen rajoilla ja sisällä, sisäisen turvallisuuden kehitys muissa Pohjoismaissa, äärijärjestöjen toiminta ja Lähi-idän ongelmat, Kaukoidän valta- ja talouspoliittiset strategiat, globaalin etelän kehitys, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä länsimaisten liberaalidemokratioiden yhteiskunnallinen polarisoituminen ja sisäpoliittisten turbulenssien seuraukset.

Tehtävänä tukea Suomen kokonaisturvallisuuden kehitystä

Nyt vuonna 2024 Suomen turvallisuuspoliittinen yhdistys on järjestäytynyt ja aktivoitunut uudelleen. Tehtävänä on vaikuttaa analyyttisella ja tosiasioihin perustuvalla keskustelulla siihen, että edellä kuvatut muutokset ja niiden vaikutukset Suomen kokonaisturvallisuuteen tunnetaan sekä ymmärretään ja ettei Suomessa sorruta viime vuosikymmenten virheisiin. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomi on yhteiskuntana mahdollisimman hyvin valmistautunut tulevaisuuden olosuhteisiin.

Samalla yhdistyksen fokusta on laajennettu: Jotta yhteiskuntamme turvallisuus kehittyy suotuisasti, puolustuspoliittisten kysymysten lisäksi tarvitaan laajempaa keskustelua ja jaettua tilannekuvaa. Suomen kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän, paitsi geopolitiikan tapahtumat myös talouden kansainväliset arvoketjut ja riippuvuussuhteet, sosiaaliset kysymykset, kulttuurillinen monimuotoistuminen sekä ilmastonmuutos.

Yhdistyksen piirissä kokonaisturvallisuutta lähestytään seuraavista näkökulmista:

1. Maanpuolustus ja kansainvälinen yhteistyö ulkoisen turvallisuuden peruspilareina

2. Sisäinen turvallisuus (poliisitoiminta, pelastustoimi, rajaturvallisuus ja kriisinhallinta) ihmisten ja yhteiskunnan arjen suojelemiseksi rikollisuudelta, onnettomuuksilta, terrorismilta ja muilta uhkilta

3. Kyberturvallisuus ja digitaalisen infrastruktuurin suojelu nyky-yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksinä

4. Taloudellinen turvallisuus talouden vakauden ja kilpailukyvyn sekä tuotannollisten ja taloudellisten arvoketjujen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi

5. Perustoimintojen suojelu häiriöiltä (esim. sähkö-, vesi- ja ruokahuolto, väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuuri sekä muu arjen toimivuudelle elintärkeä infrastuktuuri)

6. Ympäristöturvallisuus tulevaisuuden kriisien eskaloitumisen hillitsemiseksi (luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinta)

7. Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen paitsi kriisitilanteissa myös normaalioloissa

8. Psykologinen ja kulttuurinen turvallisuus, joka vahvistaa kansalaisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja edistää yhteiskunnallista yhtenäisyyttä sekä suomalaisten psykologista ja sosiaalista resilienssiä.